Playa Blanca-Valkoinen ranta

Oli aurinkoinen aamu..Monien epaonnistumisien jalkeen onnistuimme vihdoin heraamaan varhaisina tunteina ja suunnistamaan "satamaan" etsimaan ensimmaista "laivaa"(tai niin ainakin kuvittelimme) Playa Blancalle. Kaksi valkeaa tyttoa, kiireinen, likainen ja kaoottinen markkinapaikka, kuolleita kaloja, madantyneita hedelmia seka paljon paljon huutoa..Oli siis se minka loysimme. Laiva ei ollutkaan laiva vaan paikallinen kauppavene, missa hammentyneena istuimme paikallisten lastatessa pienen veneen tayteen kananmunia, vihanneksia, kymmenia ihmisia seka ties mita muuta. Onkohan niissa veneissa jonkinlainen suositeltava painoraja? Siina vesirajan alapuolella veneen lipuessa kohti ulappaa Katja valmistautui soittamaan viimeisia puhelujaan. Mutta elossa ollaan ja onnellisia.

Playa Blanca on saari, joka sijaitsee noin 20km paassa Cartagenasta. Saarella on ehdottomasti alueen kauneimmat rannat ja siella kannattaa vierailla. Meille kokemus oli..hmm..sanotaanko erilainen. Majoituttiin paikallisen perheen "taloon", joka oli kyhatty pystyyn romupelleista, pahvista seka palmun oksista, lattiana toimi hiekka, eli sita ei ollut. Camping el Paraisoa houstaa erittain sympaattinen mama Ruth. Sitten tietenkin naita muutamia seikkoja, mitka tekivat oleskelun kyseisessa taloudessa hieman hankalaksi..WC oli, mutta se ei toimi, eli jaimme kaipaamaan perinteista puuceeta, pidatys kunniaan!!!! Paikallinen perhe ilmeisesti ei ole koskaan kuullutkaan suihkusta saati maavedesta, eli suihkusta sai vain haaveilla.(Mika on mukavaa yli 35 asteen lampotilassa) Koitti myos ilta ja kello lipui hiljalleen yli kuuden..Saarella ei ole minkaannakoista valaistusta eli siella ei nae liikkua iltaisin. Meidan majapaikassakaan ei ollut valaistusta, saimme pienen pienen talikynttilan, joka armollisesti valaisi muutamia sentteja ympariltaan. Siina sitten makasimme vankeina sangyssamme, pilkkopimeassa, toivoen, etta nukkumatti tulisi noutamaan hoyhensaarelleen mahdollisimman pian.

Pimeassa myos mielikuvitus on valloillaan ja saaren monet omituisempaakin omituisemmat aanet pitivat meidat hyvin hereilla koko yon. Puhumattakaan talon kukosta, joka epavireisella soinnillaan alkoi huutamaan kolmen jalkeen yolla, ja johon naapurin kukko kohtapuolin yhtyi. Ja taytyy edelleen muistaa, PIDATYS KUNNIAAN!! Saarelta voi myos olla kohtuullisen hankala paasta pois haluamaansa aikaan, silla veneiden pitaisi tulla, mutta ne eivat vain tule.

Kuitenkin hyvalla muistellen ja kauniita maisemia kaivaten...}

P.S missattiin mutatulivuori nelja kertaa, joten sen ei sitten vain ollut tarkoitus olla meidan juttu.
Seuraavaksi kuulumisia Santa Martasta, Kolumbian kauneimmasta luonnonpuistosta Tayronasta, kolumbialaisesta joulun vietosta ja vaikka mista muusta.

26.6.2007

Playa Blancalla kannattaa hieman katsella tarkemmin noita majoituksia. Sinne ei kannata ottaa koko omaisuutta mukaan, bikinit, uimahousut, toppi, paita riittää... Rinkka kannattaa jättää turvalliseen säilöön tuonne mantereelle.

Kyseisestä saaresta kannattaa nautiskella nimenomaan luonnon vuoksi. Rauhallista, askeettista, kaikinpuolin meille sivistysvaltioiden asukeille tervetullut juttu.

Itse valitsimme kyseisen majoituksen, josta jäi hyvä fiilis ( loppujen lopuksi) sen vuoksi, että me autoimme oikeasti paikallista kolumbialaista naista sekä hänen kolmea lastaan. Jokainen "dollari" oli heille tervetullut. Paremmat majoitukset esimerkiksi nimeltä mainitsemattoman saksalaisen omistamia, jolla ei varmaan toimeentulo ongelmia ole. Joten jokainen miettikköön mitä asioita haluaa matkoillansa korostaa....