Boa Vista ja Porto Velho, Brasilia

Nain viidakkoflunssan siivittamana saavuimme todellakin kahteen niin sanottuun aavekaupunkiin, etenkin Boa Vistaan. Siella kun pitaisi olla noin 200 000 asukasta, mutta me emme nahneet niilla kaduilla juuri ketaan, pariin paivaan.. Mita on paikallisille tapahtunut??? Tuli elavasti mieleen kaikki legendaariset lannenelokuvat ja autiot kaupungit..
Porto Velho on noin Tampereen kokoinen kaupunki, jonka rehellisesti ainoa nahtavyys seka aktiviteetti on rautatiemuseo, Madeira-Mamore. Ruostuvat veturit, rahjaantyneet rakennukset seka luhistuneet vaunut muistuttavat karulla olemuksellaan taman rautatien mustaa kautta Amazoniassa. 1900-luvun alussa, viiden vuoden aikana noin 5000-25 000 (eivat sitten sen tarkemmin tieda) tyolaista sai surmansa asetaisteluissa seka elainten- ja intiaanien hyokkayksissa. Hyodyton rautatie palveli kansalaisia noin 50 vuotta ja tunnetaan myos nimella Railway of Death.
Museossa vieraillessamme koimme kohtalaisen pettymyksen.(seka trooppisen sateen) Emme vielakaan ymmarra miten rautatiesta (ja kaikista ihmishengista) vastuussa olleittein ihmisten valokuvat komeilivat seinilla, iloista ilmetta hohtaen..Tai kaikki ne minigrip-pussit erilaisine nykyaikaisine esineineen seka niiden maatumisaikoineen liittyivat millaan tavalla tahan isoon tahraan Brasilian Amazonian historiassa.
Mutta, omana karuna kuraisena itsenaan Porto Velho jokimatkojen paassa odottaa uusia seikkailijoita! Tervetuloa!!!