Buenos Aires ja mielenrauhan menetys

NOOOO!!! Olemme maalaistuneet, haluamme raitista ilmaa..Voisiko moskiitto tormata paallesi ennemmin kuin iso iso ihminen..Autot pitavat kauheasti metelia, kaikilla on kiire. Miksi kukaan ei hymyile?

Olemme Buenos Airesissa, keskella kaikkea. Toki pakenemme huomenna Iguazulle painimaan pantterien kanssa, mutta takaisinkin taytyy tulla. Jotenkin ahdistaa pahasti tama kaupungin harmaus (vaikka kaunis onkin), kiire, melu, ihmiset.. Haluaisi ennemmin hengittaa tuulta ja kellua aaltojen mukana.

Toki, nain kulinaristeina meille suodaan myos nautintoja. Ravintoloita, ravintoloita..ravintoloita.(Mutta missa rahat?) Kuolataan siis ikkunan takana ja kuvitellaan loput. Eilen yritettiin rohkeina sisaan, mutta tajuttiin, etta mammona riittaa vain palaan munakasta seka liraukseen keittoa. JIPII! Tosin paremmin kuin ei mitaan, ei siina. On oppinut olla valittamatta.

Kuiteskin, Buenos Aires on toki vierailtavan arvoinen. Yoelama vilkas seka kulttuuria ja taidetta loputtomiin. Taalla kannattaa ehdottomasti kokea paikallinen jalkapallopeli! Hienoa meininkia! Varokaa vain niita palavia "soihtuja".

Myos tangoesitykset ovat vaikuttavia. Itkemme silmamme umpeen hieman myohemmin. Taalla voi myos ottaa tangotunteja, www.noraschvartz.com.ar, joten Katja jo tassa venyttelee selkalihaksiaan kohtalokkaan kaareen. Maaria treenaa hauistaan, jotta tytto ei paase lipeamaan. Ahdamme vain raihnaiset kehomme dramaattiseen royhelosatiiniin ja sitten menoksi!

Taiteista innostuneille Museo Nacional de Bellas Artes on loistava paikka vierailla. Kyseinen paikka on yksi maailman suurimmista taidemuseoista yli 10 000 tuhannen teoksen kokoelmallaan. Taiteilijoista mm. Monet, Goya seka Rembrandt. (Maarian aidille siis tiedoksi)

BA.n historiallisin paikka on Plaza de Mayo, ensimmainen paikka missa kannattaa vierailla. Siella on tapahtunut Argentiinan legendaarisimmat tapahtumat, kuten toukokuun vallankumous 1810. Joka torstai "Mothers of May Square", eli aidit, kokoontuvat aukiolle etsimaan verisen historian vuoksi kadonneita lapsiaan. Aukiolla kannattaa varoa kyyhkysia, Alfred Hitchcokin linnut voivat pommittaa sinua pienella lahjalla;)

Majoituksen hinnat ovat hieman kalliimat, luonnollisesti, 8-15 euroa kohtuutason hostelli.

Itse suosittelemme La Mesunda hostellia, Av Boedo 742.

Mutta, palaillaan taas tuossa maanantaina asiaan, ja katsotaan voittiko painissa me vaiko iso kissa. Onko Maaria onnistunut katoamistempussaan?

Minne sydan jai?

Mitas Punta del Diablon jalkeen? Onko enaa onnellista elamaa? Saammeko koskaan enaa ruokkia nalkaisia hippeja? Heratetaanko meita enaa ikina aamun varhaisina tunteina pyytamalla kanaa ja salaattia? Mites adoptiokoira Bombi? Matkan taytyy jatkua, mutta sydan jai siihen pikkuiseen kalastajakylaan toisesta maailmasta. Muutamia kaytannon ongelmia jalleen kohtailtu.. Eli kylassa ei voi maksaa kortilla, eika siella taaskaan ole automaattia..joten jonkin verran kannattaa kateista muistaa varailla. Itse paasimme ratsastamaan automaatille banaanikuorman paalla, hurjan tuulen hakatessa kasvoihin..seka rastoittaessa hiuksia, jotta sulautuisimme paikallisten seuraan;)

Hyvin leppoisissa merkeissa meni kaikki paivat..mutta kylla sekin ottaa kunnon paalle. Syominen ja nukkuminen kun saattaa unohtua muutamaksi paivaa. ( Tai jos yritat nukkua, mokkisi ovella on kahden sisukkaan hipin ruokajono) Talla hetkella La Palomassa..hieman suurempi kalastajakyla, mutta samantyylinen tunnelma. Viikonlopun yli taalla ja sitten bussimaraton ( meno-paluu 40h, noin 80€ ) Iguazun putouksille. Maaria voi yrittaa viimeisia katoamistemppujaan siella, jotta valttaisi paluun rakkaaseen Suomeen;)

La Palomastakin alkaa nyt nauttia..kun paiva on kulunut. Vuokrattiin pyorat ja niissa nojatuoleissa on kiva matkustella hyvan tuulen perassa rannalta toiselle. Jos edellinen kyla oli meidan ja muutamien muiden, niin tama isompi kylanen (5000 asukasta) on taysin meidan oma. Taidamme olla taalla melkeinpa yksin, paikallisia lukuunottamatta. Tidutii! Toisaalta..meilla on hyvinkin monta ystavaa, silla pimean laskeuduttua tiet tayttyvat kuolleista koppakuoriaisista, joita sataa jostain ylhaalta..Taivas? Puut? Hieman epamiellyttavaa.

(Heips Outo-Pasi, kiitos kommenteista ja elossa ollaan, enemman ja vahemman. Tuo puhelin ei tosiaan toimi ja laturi paatti jaada Boliviaan..Kaunis maa joten en syyta. Nahdaan tuossa huhtikuun puolessa valissa. Pida itsesi miehena)

P.s Tassa alkaa olemaan jo hieman matkassa kulunut..tai jotain. Puolet tavaroista on joko hukkunut, palanut hyttyskierukassa, taikka mystisesti havinnyt kuukausien aikana. Enaa ei kehtaa menna edes perusravintolaan syomaan..viimeksi eilen karautettiin likaisilla mummopyorilla ravintolan eteen ja Maaria astui sisaan reikaisimmalla paidalla mita ikina..(Katjasta puhumattakaan). Vanhat pariskunnat paheksuivat ja nuoremmat menettivat ruokahalun;) Myos rahan kanssa hieman puutostiloja.. Maariasta tulee siis kalastaja seka majakanvartija, joka opettelee myos erilaisia kasitoita.

Ruotsalaisuus kunniaan

" Come on to my house, baby come on, come on,
I'm gonna give you candy!
And my hips and lips and strips and kicks...;)"

(Tune song from girls of the Playboy mansion)

Yritamme parhaamme mukaan sulautua ruotsalaisiksi hunajapupuiksi..Silla hieman on kylla tuota vihamielisyytta aistittavissa Uruguayn ilmatilassa.
Suomen passi ei olekaan enaa niin viaton. Olimme ottamassa vakavissamme bussia Buenos Airesista Montevideoon, Uruguayn paakaupunkiin, mutta kansalaisuudemme selvittya ajatus tyrmattiin hyvin paattavaisesti. Rajalla on hieman levotonta ja se onkin suljettuna nykyisin kaikki viikonloput.. Joten, tytot "pahasta pahasta maasta" livahtivat tahan pieneen kauniiseen maahan vesiteitse. Lautta ei vain ole niin rahaystavallinen vaihtoehto kuin bussi ( 15e/hlo, 1h)...Yritimme aluksi urheasti olla oman maan kansalaisia, mutta jo muutaman tunnin kuluttua emme enaa loytaneet siihen mitaan syyta. Meille v..tuiltiin suoraan kaupassa, kun maksoimme "paperirahalla" taikka ostimme tuotteen, jonka paketoinnissa oli kaytetty paperia, tullimiehilla oli myos "hauskaa"..AARGH! Hyva me!!! Mennaan nyt porukalla saastuttamaan lisaa muiden maiden vesistoja ja rakentelemaan tehtaita halvempiin maihin, jotta Suomi niittaisi viela enemman mainetta maailmalla!!
Joten..Ruotsin kansalaisina saamme olla rauhassa..ja hyvia ihmisia;)
Muutama ensimmainen paiva tuli vietettya Colonia de Sacramentossa, mika on hieman ylihinnoiteltu, mutta kaunis pieni kaupunki lahella Argentiinan rajaa. Rauhallinen tunnelma, mutta pirun akainen tuo aurinko. Emme pysty edelleenkaan istumaan, nyt vain eri syysta. (Peppu karrella katuja kulkien)
Tanaan saavuimme matkamme yhteen kauneimmista kohteista, Punta del Diabloon. ( 4,5 tuntia Montevideosta, reilu 10 € bussilla) Aivan uskomattoman kaunista! Pienen pieni kyla ja etenkin sesongin loputtua, kuten nyt, koko kauneus on sinun ja muutamien muiden hippien, surffareiden ja rantapummien omana. Taydellista! Vuokrataan huomenna mokki meren rannasta ja vain ollaan. Hiljaisuutta ja merta kuunnellen, ruokaa laitellen.. Hippien kanssa maailmaa parantaen..surffipoikia katsellen. Ehdottomasti Uruguayn kauneimpia ja aidoimpia rantakohteita! Kannattaa vierailla. Pieni fyysinen koitos on tosin edessa ennenkuin tanne asti paasee, nimittain bussi jattaa sinut noin 5 km paahan kylasta. Me, paahtava aurinko ja reilusti yli 20 kiloa kantamusta per tytsy..Hieman otti pohjelihaksiin. Mutta kannatti! Kuvia taas hiukkasen myohemmin..Lahdetaan tasta heilumaan reggaen tahdissa kohti auringonlaskua....

P.s Kuvassa kaksi uutta ystavaamme.."Hippiuskonnon" edustajaa Chilesta. Heidan kanssa vaihdoimme elamaa suurempia ajatuksia; Miksi selkaranka ei ole vatsassa? Miksei koiralle voi antaa nimea Salla, Martti taikka Pertti? "Jokainen sana voi alkaa kahdella kirjaimella"...

Kuvassa oikealla Jaime, jonka ilme kertookin sitten kaiken.

P.p.s Punta del Diablossa kannattaa olla varovainen.. Maaria on tainnut murtaa nenansa pimean turvin. Taskulamppu mukaan!

Mendoza

Terveisia taalta viinirypaleiden ja pihvien keskelta.. Viinin suurina rakastajina olemme Edenissa. Matkustaminen Argentiinassa tuntuu todellakin hyvin helpolta ja arki lahestyy jo normaalia, emme sitten tieda onkos sekaan nyt niin hyva juttu. Vaikka Argentiina onkin halpa maa niin liikkuminen maan sisalla rokottaa ohuita lompakoitamme huomattavasti naapurimaata enemman. Hinnat ovat Boliviaa monta kertaa kalliimmat, joten jokainen liike tassa maassa sattuu sieluun. AUTCH! ( Esim. 18h bussimatka noin 50 €, Boliviassa reilu 10€) Tokihan taalla nuo bussien laadulliset erot Boliviaan on suuret, mutta kuten viimeisin bussimatkamme osoitti, emme todellakaan tarvi sita kaikkea. Astuimme sisaan isoon kauniiseen metalliautoon ja heti bussin notkahdettua liikkeelle show alkoi. Viinitarjoilusta bingoon.. Kuka haluaa pelata bingoa linja-autossa? (tai ollenkaan?) Onko valttamatonta tarjoilla vuosikertaviinia kolmen lajin illallisen kera? Yhteislaulua? Ehei! Toivottavasti huominen matkamme Buenos Airesiin olisi hieman matalammalla profiililla toteutettu tai alamme vakavasti harkitsemaan liftausta.

Mendoza on siis Argentiinan yksi tarkeimmista viinintuotantoalueista. Teimme eilen paivan mittaisen pyoraretken kaupungin ulkopuolella ja suosittelemme! Noin 10 eurolla voi vuokrata pyoran ja hintaan kuuluu myos opastetut kierrokset neljalla viinitilalla, viinimuseossa, suklaa- ja likooritehtaassa seka paivallinen pienessa kartanossa matkan varrella. Hauskaa oli emmeka edes kolaroineet niin pahasti kuin olimme odottaneet. Viininmaistajaiset ja muut kokonaiset pullot yhdistettyna pyorailyyn ovat hauska, mutta vaarallinen yhdistelma.. Naispuolisten pyorailjoiden kannattaa myos vakavasti harkita haluaako valita polkupyorista juuri sita miesten mallia, silla allekirjoittaneet eivat pysty talla hetkella kunnolla istumaan.. Hyvin tuhma ja kova tuo satula..ja tanko..

"I was able to drink and drive" www.bikesandwines.com

Mendozassa on myos hyvin paljon muita aktiviteetteja ja hyvin halvalla. Koskenlaskua, kiipeilya, ratsastusta seka erilaisia retkia ymparoivaan vuoristoon seka Inkojen raunioille. Kaupunki itsessaankin on hyvin hyvin kaunis puistoineen, joten kannattaa ehdottomasti poiketa jos sattuu pyorimaan kulmilla.

Mutta seuraavaksi kuulumisia Uruguaysta, minne saavumme hurjan yhteislaulun seka bingon kera lauantaina. Onkohan ne viela hirvean vihaisia suomalaisille? Pitaako suojautua? Emmeko saa vielakaan laittaa suomibikineita seka vainamoishattua paallemme?

Kulttuurishokki

Olemme shokissa. Onko oikeita liikennevaloja edelleen olemassa? Bensa-asema kauppoineen? Busseja talta vuosisadalta? Luultiin, etta ne olivat katoava luonnonvara.. Asfaltti? Dios mio! Lammin suihku, tai suihku ollenkaan! Meidat hemmotellaan taaalla pilalle.
Olemme ylittaneet rajan.
Vietimme muutaman paivan toipumislomaa Tupizassa, joka on kaunis pieni kaupunki punaisten vuorten keskella, miellyttavan 7 tunnin junamatkan paassa Uyunista. Boliviassa kannattaa kokeilla noita junamatkoja, silla kokemus oli hieno. Palvelu pelaa ja ennenkaikkea hantaluusi sailyy vahingoittumattomana. Matkat ovat hieman bussikyyteja kalliimpia, riippuen tietenkin mihin luokkaan lippusi ostat. Matka Uyunista maksaa viidesta eurosta kymmeneen.
Tupizan kaktusmetsissa voit ratsastella, vaeltaa taikka tehda muutaman paivan autoretkia kanjoneille seka laguuneille. Voit myos tehda "Katjat", eli lahtea istumaan iltaa paikallisten seuraan ja riehaantua villiin tanssiin.. Tai ei sita oikeastaan tanssiksi voi kutsua. "Ihmiskottikarryt", hurja pyoriminen oman kaden ympari..Erilaiset oudot sukellukset.. Kylla sai nauraa. Katja veti hyvin!!! Kuvamateriaali harmittavasti puuttuu, silla kamera jai "kotiin". Kun olisin tiennyt..
Tarkempaa koreografiaa voipi tiedustella neiti Katjuskalta henkilokohtaisesti.
Meilta sitten jai Tarija valiin, silla kyllastyttiin tahan Bolivian kaytantoon. "Tupizasta lahtee bussi Tarijaan jokaisena viikon paivana, paitsi ei tanaan, eika tanaan..eika tanaan." Joten tehtiin spontaani paatos siirtya Argentiinan puolelle, raja kun oli sopivasti lahella.
Villazonista, pahaa aavistamattomina, raahauduimme urhoollisesti leimauttamaan passejamme. Hyvin kiduttava kokemus. Jonot rajalla Argentiinaan olivat valtavat. Ukkoskuuro seka kaatosade eivat myoskaan millaan tavalla helpottaneet odottelua. Kannattaa varata jonotukseen noin 4-5 tuntia. Me tosin paastiin "vain" parin tunnin odotuksella, mutta keinot olivat hieman kyseenalaisia, joten emme ala niita nain julkisesti mainostamaan;)
Talla hetkella siis Saltassa ja huomenna kohti Mendozaa. Joten enemman kuulumisia Argentiinasta parin paivan paasta.